Vuosaaresta kyllä huomaa, että se on varsinaisesti rahtisatama eikä niinkään matkustajia varten. Se myös vaikutti varsin massiiviselta Suomen mittakaavassa, mutta samalla todella tyhjältä. Pienen pohtimistuokion jälkeen päädyimme lopputulokseen, että lama oli tullut sataman kannalta huonoon aikaan ja vienyt siltä asiakkaat.
Kellon lähestyessä yhtä Victorkin pääsi paikalle ja siirryimme lähtöselvitykseen. Pientä jännitystä oli tietenkin ilmassa, kun Victor oli sattunut hukkaamaan varausnumeronsa. Selvisimme kuitenkin kaikki laivaan ja jopa samalle paatille. Selvisimme kuitenkin kaikki laivaan ja jopa samalle paatille. Muitakin motoristeja oli tulossa mukaan pilvin pimein ja ajoimme letkassa autokannelle, missä kiinnitimme pyörät sidontaliinoilla tukevasti kiinni. Hikistä hommaa muuten, ainakin täydessä nahkapuvussa autokannella, jossa on parikymmentä muuta ihmistä samassa puuhassa.
Laivamatka itsessään oli hiukan tapahtumaköyhä, koska Finnlinesin lautat tuntuvat olevan rahtialuksia joihin joku on jälkeenpäin keksinyt laittaa matkustustilaa ja muutaman baarin. Sää oli aurinkoinen koko lauttamatkan ajan ja se näkyi ruskettumisena(palamisena) jokaisen iholla. Matka Rostockiin kesti kokonaisuudessaan n.40 tuntia. Laiva tosin kulki Puolan Gdynian kautta, jossa olimme hetken purkamassa matkustajia. Siitä sitten vain nukuttiin yön yli ja aamulla siinti Rostock edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti